Tietoisuus evoluution näkökulmasta

Ihmeellistä miten voin tarkkailla paitsi ulkoista maailmaa, myös itseäni… olla tietoinen. Tietoisuuden kokemus on selittämätön. Seuraavassa pohdintaa torstain dharmakeskustelun alustukseksi.

Evoluution näkökulmasta tietoisuus on hyvin tarkoituksenmukaista. Olioille on hyväksi hahmottaa ympäristöä ja reagoida siihen. Hahmontunnistuskyvyn parantuessa ne pystyivät tekemään yhä monimutkaisempia malleja ympäristöstään – ja selviämään olemassaolon kilpailussa.

Mielikuvitus auttaa selviämään yöelämässä.

Näin luonto-ohjelmassa mielenkiintoisen spekulaation. Pienet alkunisäkkäät ajautuivat yöeläimiksi koska päivällä oli vaarallista. Tasalämpöisyys ja karvapeite auttoivat yön kylmässä. Päivällä näkö antaa erittäin hyvän kuvan mitä ympäristössä tapahtuu. Nähtyyn voi reagoida välittömästi, joten aivojen tietojenkäsittely on suoraviivaista. Kun kuulee äänen yöllä, tarvitaankin mielikuvitusta maailman hahmottamiseen, jotta voisi ymmärtää mikä äänen aiheuttaa ja mitä kannattaa tehdä. Siksi ajattelukyky kehittyi monimutkaisemmaksi.

Kykyjen kasvaessa syntyi kyky tunnistaa yksilöitä ja ennakoida sosiaalista toimintaa, sekä kyky tunnistaa itse erillisenä erityisenä yksilönä. Tietääkseni ihmisapinat, papukaijat ja delfiinit tunnistavat itsensä peilikuvastaan. Ainakin toistaiseksi ajattelukyky on ollut eduksi eloonjäämiskamppailussa. Mielenkiintoista myös, että ajattelu on kehittynyt kahdessa toisistaan riippumattomassa evoluution haarassa; papukaijathan polveutuvat dinosauruksista.

Tietoisuutta siis tarvitaan, jotta yksilö pystyisi tekemään hyviä valintoja. Jos en olisi tietoinen vaan esimerkiksi tajuton, elintoiminnot kyllä jatkuisivat mutta en kykenisi kokonaisena yksilönä tekemään päätöksiä.

Tieteellisen selityksen mukaan tietoisuus on siis pitkän tarkoituksenmukaisen kehityksen tulos. Se on hyvin monimutkainen, mutta ei tuonpuoleinen. Tietoisuuden kokemus on kuitenkin sen verran ihmeellinen, että se on esimerkiksi saanut ihmisen uskomaan lajinsa ainutlaatuisuuteen. Ehkäpä tarkoituksenmukaisen kehityksen (eloonjäämisen) sivuvaikutuksena on syntynyt hyvin monimuotoinen tietoisuus, kyky itsensä tunnistamiseen, eksistentiaaliset kysymyksen jne.?

Toinen näkökulma on, miten tietoisuus rakentuu yksilönkehityksen myötä. Kun sikiön aivot ovat riittävän kehittyneitä, ne alkavat tallettaa kokemuksia mikrotarinoiden muodossa. Ensin tallentuu yksinkertaisia aistimussarjoja. Jokaiseen sarjaan liittyy kehollinen kokemus, miellyttävä tai epämiellyttävä. Näin muistiin jääneille kokemuksille syntyy merkitys. Yksinkertaisista kokemussarjoista rakentuu monimutkaisempia, kunnes päädytään ihmisen kykyyn hahmottaa maailmaa ja valita.

Myös psykologian objektisuhdeteoria perustuu minän ja maailman suhteeseen. Vauvan suhde äitiin kasvaa aikuisen suhteeksi ympäröivään maailmaan.

Tietoisuus on luonnollisesti varsin keskeinen ilmiö buddhalaisessa kirjallisuudessa. Wikistä saa esimakua. Muistetaan kuitenkin mitä Buddha sanoi: ”Olen opettanut vain kaksi asia, kärsimyksen ja kärsimyksen päättymisen.”

Palaan huomenna asiaan teemana tietoisuus zenin näkökulmasta.

2 ajatusta artikkelista “Tietoisuus evoluution näkökulmasta

  1. Ari Tikka Kirjoittaja

    Spekulaatiossani tarjoilin evoluutioteorian näkökulmaa siihen miksi tietoisuus on syntynyt. Kysymyksesi akkusatiivi on turhan vaativa sijamuoto… en edes yritä vastata tyhjentävästi.

    En pidä taidetta suurempana ihmeenä kuin arkista mielen toimintaa. Ehkä vain hieman harvinaisempaa, taidokkaampaa tai elämyksellisempää. Esimerkiksi musiikki resonoi mielen peruskerrosten kanssa, kuten rytmi, kuulon liittyvä hahmontunnistus ja niin edellen. Siksi elämyksellistä.

    Niin, kulttuuri missä asiayhteydessä. Lyhyesti… jonkinlainen ihmisten toiminnasta seurannut keitos, johon jokainen yksilö tuo oman paikallisen lisänsä. Kulttuuri taas luo rakennetta yksilön mielelle. Hyvin kaikenkattava ilmiö siis. Esim Anthony Giddens http://en.wikipedia.org/wiki/Anthony_Giddens ehdottaa varsin mielekästä mallia kulttuurille ilmiönä.

  2. Wespa

    Mielenkiintoinen kirjoitus, mutta miten evoluutioteoria selittää taiteen, musiikin ja kulttuurin?

Haluatko kommentoida?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s